Kiekko-Espoo jatkaa Espoon synkkää historiaa

Espoolainen pääsarjatason urheilu käsittää taloudellisella puolella surkeaa historiaa.

Koripallossa ja jalkapallossa Honka on menestynyt, mutta Hongan taival pääsarjassa on useamman kerran kaatunut talousvaikeuksiin. Toimintaa ei ole saatu kannattavaksi.

Sama ongelma on ollut espoolaisessa pääsarjatason jääkiekossa. Jussi Salonoja rahoitti Espoo Bluesia 1999-2012 peräti 30 miljoonalla eurolla. Kun Salonojan rahoitus loppui, ajautui Blues 2016 konkurssiin.

Kiekko-Espoo palasi viime kaudella Liigaan kabinetin kautta. Urheilullisesti Blues menestyi odotuksia paremmin edettyään pudotuspeleihin ja laitettua siellä Tapparan lujille, vaikka lopulta hävisikin.

Taloudellisella puolella ei mennyt yhtä hyvin. Kiekko-Espoo tiedottaa tehneensä 6,1 miljoonan euron liikevaihdolla 717 000 euron tappiollisen tuloksen.

Kiekko-Espoon tiedotteen mukaan tappioon vaikuttivat erityisesti lipputulojen jääminen arvioidusta sekä arvioitua suuremmat toimintakulut. Liiga-toiminnan käynnistäminen edellytti alkuvaiheen investointeja ja prosessiuudistuksia, joiden vaikutukset näkyivät kulurakenteessa koko kauden ajan.

Kiekko-Espoo kertoo, että sen kotiottelukohtainen yleisökeskiarvo 4333 katsojaa oli sarjan kärkitasoa. Yksittäisten otteluiden tuottojen vaihtelu vaikutti kokonaistulokseen.

717 000 euron tappio on massiivinen. Alkava kausi näyttää, pystyykö Kiekko-Espoo sitä merkittävästi pienentämään.

Saadaan myös vastaus olennaiseen kysymykseen, onko Espoossa mahdollista pyörittää taloudellisesti voittoa tuottavaa jääkiekon miesten pääsarjaseuraa.