Mestarien liigan puolivälierät jatkuu – kuinka tasaista on tänään?

Vähän legendaarista Mika Nurmelan sanontaakin lainaten; en näe mitään syytä, miksi Liverpool tänään voittaisi. Kun katsoo joukkueiden kauden kokonaiskuvaa sekä pelillisiä esityksiä, on PSG roimasti edellä. Toki, PSG pelaa huomattavasti huonotasoisemmassa sarjassa. Mutta silti. Jos vertaillaan pelaaja pelaajalta joukkueiden kokoonpanoa, vie PSG jokaisen osa-alueen.

Jos Liverpoolilla olisi ykkösveskarinsa Alisson terveenä kokoonpanossa, menisi maalivahti vertailu punaisten eduksi, mutta valitettavasti Alisson tulee missaamaan molemmat osaottelut. 2020-luvun parhaan puolustajan, Virgil van Dijkin johtama Liverpool-puolustus ei missään nimessä ole huono, mutta ei kestä vertailua PSG:n vastaavaan. Isoin ero tulee laitapakeissa, pariisilaisilla kun vasemmalla ja oikealla hääräävät tämän päivän pelipaikkojensa parhaat, Achraf Hakimi ja Nuno Mendes. PSG:n keskikenttä ja hyökkäys oli viime kaudella maailman paras ja on ollut lähellä sitä tälläkin kaudella. Ballon d’Or -voittaja Ousmane Dembelen johdattama hyökkäys ei sen kummemmin esittelyjä kaipaa. Keskikentällä portugalilaisia Vitinhaa ja Joao Nevesiä pidetään kenties maailman parhaana keskikentän kaksikkona.

Ei olisi lainkaan yllätys, jos isokorvainen matkaisi jälleen kauden päätteeksi Pariisiin. Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä paremmaksi PSG:n peli tuntuu menevän. Sama nähtiin viime kaudella. Siksi uskallan väittää, että Liverpool on pariisilaisryhmälle tällä kertaa vain suupala. Liverpoolilla on varmasti jotain hampaankolossa ja kostonhimoa pariisilaisia kohtaan viime kevään neljännesvälierätappiosta. Silloin PSG tiputti unelmakautta pelanneen Liverpoolin rangaistuspotkuilla. Nyt Liverpool ei pelaa unelmakautta, Mo Salah ei pelaa unelmakautta, ja viime kauden jälkeen aloitettu Arne Slotin patsaan valaminen Pool-fanien keskuudessa on lopetettu. PSG lähettää vieraansa pitkälle kotimatkalle 3-0 lukemin tänään. Tai ehkä jopa 4-0. Liverpool taistelee siitä, jääkö toiseen osaotteluun pelattavaa.

Siinäpä vasta kysymys. Atletico Madrid on vuodesta toiseen argentiinalaisluotsinsa alla on kenties viihdyttävin seura, joita Mestarien liiga-näyttämöillä nähdään. Se kiusaa aina ”isompiaan”, iskee hampaansa ennakkosuosikkeihin silloin, kun sitä vähiten odottaa. Ja purematta ei Simeone joukkueensa kanssa mitään niele. Jos Atletico jotain vääryyttä kohtaa, se näkyy ja kuuluu kauas. Vuodesta toiseen joukkueessa on voitonhimoisia, tappajan asenteen omaavia pelaajia, joiden pään sisään ei tunnu olevan hirveän vaikeata päästä. Tästä seura tuntuu usein kärsivänkin, kun ollaan ahtaalla, fokus pelillisiin asioihin katoaa turhan usein, niin pelaajilla, kuin valmennuksella.

Pari kertaa ”Tico” ja Simeone on päässyt niin lähelle, kuin mahdollista. Silloin kuitenkin meritoituneempi isoveli on vienyt isokorvaisen nenän edestä.

Helppoja, ilmaisia jatkopaikkoja ei Atleticon vastustajat ole koskaan saaneet. Harvemmin ennen Mestarien liiga kautta kukaan ennakoissaan laskee Atleticoa millään tavalla voittajakandidaatiksi, mutta Simeonen ryhmä on aina ollut valmiina haastamaan kenet tahansa. Niin on myös tänäkin vuonna. Chololle, jos jollekin valmentajalle soisi mestaruuden, olisiko se tähtiin kirjoitettu, että se sieltä olisi vielä tulossa? Nyt ensiksi olisi jyrättävä tieltään toinen espanjalais-isoveli, Barcelona. Joukkueet kohtaavat tänään neljännen kerran, ja ensi tiistaina viidennen kerran kahden kuukauden sisään.

Barcelona lähtee ennakkosuosikkina, tietysti. Sen tietää kaikki. Se tiedetään myös Madridissa ja kuten yllä mainitsin, sitä, jos jotain Cholon poppoo rakastaa. Atletico lähtee hakemaan vieraissa tyydyttävää tulosta puolustuksen kautta. Atleticolta odotetaan riskitöntä, kurinalaista peliä ja lähestymistapaa, jolla halutaan taata miellyttävä tulos, kun ensi tiistaina siirrytään Metropolitanolle. Hyökkäys on Atleticolla myös jiirissä, Julian Alvarez ja Ademola Lookman ovat vaarallisia ja dynaamisia vastahyökkäyspelaajia ja siinä on Ticon sauma saada vierasmaali. Tuo kaksikko on vaarallinen yhdistelmä Barcelonan ailahtelevalle, ”paitsioansa” puolustukselle. Tarkkana saa Blaugrana-puolustus olla koko ysikymppisen, vaikkakin pallonhallinta tulee edellismatsien tapaan olemaan vähintään 66-33 kotijoukkueella.

Lauantaina La Liga-kenraalissa Barca haki 1-2 vierasvoiton ja tarrasi entistä tiukemmin kiinni liigamestaruuteen. Robert Lewandowski puttasi vieraat 87-peliminuutilla voittoon 45 minuuttia vajaalla pelannutta kotijoukkuetta vastaan. Vaikka Atleticon puolustus ei ole yhtä nimekäs kuin Simeonen aikaisempina vuosina, on se sen verran laadukas, että se tarjoaa kaikki eväät Atleticolle nollata Barcan tähdet ja mennä tästä parista jatkoon. Barcelonan tilannetta ei myöskään helpota se, että Lamine Yamalin aisapari ja Blaugranan ykköstykki Raphinha on tästä parista sivussa loukkaantumisen takia. Tulivoimaa Yamalin lisäksi löytyy kuitenkin tarpeeksi Lewandowskin, Ferran Torresin, Marcus Rashfordin ja Dani Olmon muodossa.

Vedonlyöntiyhtiöt antavat Blaugranalle yli 70% todennäköisyyden mennä jatkoon tästä parista, mutta itse en allekirjoittaisi näin suurta prosenttijakaumaa. Barcelona on ollut selkeä ykkönen Espanjassa viimeiset puolitoista vuotta ja rökittiväthän he Newcastlenkin 8-3 yhteismaalein neljännesvälierissä, mutta Atletico on paha kiusankappale. Viime vuonna vastaava kiusankappale Inter tiputti selkeänä altavastaajana Hansi Flickin Barcelonan. Barca omaa tyhmyyttään tyri tällöin finaalipaikkansa. Onko viime keväästä opittu? Jos on, olen yhtä mieltä siitä, että Barca loppujen lopuksi tästä jatkaa. Mutta helpolla se ei tule saamaan mitään. Barcelona rutiinillaan nappaa tänään 2-1 kotivoiton, ja ottelupari ratkaistaan lopullisesti ensi tiistaina Metropolitanolla, kun kaikki on vielä auki.