Suomalaislentopalloilija Sanni Rantanen, 24, teki aikanaan rohkean päätöksen ja lähti parikymppisenä, nuorena urheilijana jahtaamaan unelmiaan Yhdysvaltoihin. Osoitteena oli Louisianan Lake Charles ja McNeese Staten yliopisto, jonka lentopallojoukkue pelaa maansa yliopistosarjaa. Kahden siellä vietetyn kauden jälkeen, toissa vuonna, Rantanen vaihtoi Jacksonville Staten yliopistoon ja heidän joukkueseensa. Nyt neljäs, ja samalla viimeinen pelikausi rapakon takana on tullut juuri päätökseensä.
”Senior-kautensa” viimeisiä päiviä viettävä Rantanen avaa seuraavaksi Mummorullan lukijoille ja kuulijoille kattavassa haastattelussa kokemuksiaan yliopistourheilijan elämästä rapakon takana, sekä vähän tulevaisuuden näkymiään. Haastattelutallenne on kuunneltavissa jutun alusta.
Yliopistourheilijan elämä – leffaa vai työtä tauotta?
Energinen Sanni Rantanen vastaa hymy huulillaan Sporttitohtorin videopuheluun aurinkoisesta Jacksonvillestä. Kello on tullut juuri aamukymmenen Yhdysvalloissa ja varmistankin heti alkuun, etten herättänyt lentopalloilijaa normaalia aikaisemmin. Tähän Rantanen osaa vastata, ettei missään nimessä. Normaalina treenipäivänä Rantasella olisi startannut aamupuntti jo neljä tuntia sitten. Eli vuorokausirytmi lienee yliopistourheilijalla ainakin jiirissä.
Rantasen normaali arkipäivä pelikaudella koostuu pitkälti treeneistä ja koulunkäynnistä.
⁃ Voin antaa esimerkin. Meillä on yleensä aamulla kello kuuden aikaan puntti, jonka jälkeen pari tuntia koulua. Sitten kahden aikaan iltapäivällä on normitreenit, jotka ovat kestoltaan noin kolme tuntia. Sen jälkeen kotiin läksyjen pariin ja rentoutumaan sen mukaan, miten pystyy, Rantanen avaa arkirutiiniaan.
Tällä hetkellä Rantanen on niin sanotusti ”offseasonilla”, koska Yhdysvalloissa yliopistosarjat pelataan syksyn ja kevään välillä, kuten Suomen lentopallosarjoissakin, joten tämän kauden pelit ovat tältä erää pelattu.
⁃ Nyt tietysti keväällä, kun on pelkästään koulua eikä treenejä tai pelejä lainkaan, niin vapaa-aikaa on vähintäänkin riittävästi, naurahtaa Rantanen.
Mistä Rantasen vapaa-aika sitten koostuu? Me kaikki olemme varmasti nähneet ne yliopistoelämästä kertovat jenkkileffat. Allasbileet, bilebussit, katseita kääntävät koulun tähtiurheilijat… mutta onko totuus kuitenkin hiukan eri? Rantanen onkin paras asiantuntija kertomaan lisää tästä.
⁃ Ihmiset ovat toki erilaisia täällä kuin Suomessa. Avoimempia ja tietyllä tapaa hullumpia. Olen nähnyt kyllä leffoista, millaiseksi yliopistoelämää jenkeissä kuvataan, mutta oma kokemus on kaukana siitä, Rantanen nauraa.
⁃ Toki, nämä kaksi koulua, joissa olen ollut, ovat jenkkien mittakaavalla vähän pienempiä ja myös kaupungit ovat aika pieniä. Voisi sanoa, että rauhallista elämää täällä on saanut viettää.
Rantanen tuo myös ilmi, että hän haluaa oikeasti keskittää energiansa hyvin pitkälle koulunkäyntiin ja urheilijana kehittymiseen. Vauhdikkaassa arjessa pelikaudella vapaa-aika on Rantasen mukaan tarpeen käyttää palautumiseen ja lepäämiseen.
⁃ Se on ihan kivakin, että elämä täällä poikkeaa siitä käsityksestä, minkä jostain leffoista voi saada. Olen kyllä tykännyt, enkä haikaile sen perään, että pitäisi päästä viettämään jotain railakasta elämää, Rantanen toteaa.
⁃ Joukkueen kanssa on tosin joskus mukava ottaa irti. Esimerkiksi kauden päätteeksi, kun oli ”spring break” olimme koko joukkueen kesken Floridassa viettämässä yhteistä aikaa, Rantanen lisää.
Onnistuneet neljä vuotta yliopistoa takana – viimeisin kausi yllätti positiivisesti
Rantanen suomalaisittain uskolliseen tapaan ei itsestään kummempaa meteliä pidä. Tässäkään haastattelussa Rantanen ei aivan kaikkia saavutuksiaan alkanut latelemaan. Lienee siis paikallaan avata itse vähän lisää sitä, millainen pelaaja ja kuinka kovan tason naisurheilija on kyseessä.
Rantanen on pelipaikaltaan keskitorjuja ja on pelipaikallaan ollut Suomen lupaavimpia ja parhaimpia koko ammattilaisuransa ajan. Rantanen on kolunnut läpi jokaisen ikäluokan nuorisomaajoukkueet. Sekä seura, -että maajoukkueissaan Rantanen on ollut järjestäen avauskokoonpanossa ja näytellyt isossa roolissa joukkueidensa menestyksessä. Aika jenkeissä ja yliopistosarjoissa ei ole tuonut tähän muutosta. Sekä McNeesessä, että Jacksonvillessä Rantanen on ollut aina avauskokoonpanon keskitorjuja. Varsinkin viimeisin, neljäs kausi yliopistosarjassa oli Rantaselle menestys.
⁃ Koulun ja joukkueen valintaa tehdessä päätin, että haluan sellaiseen paikkaan, jossa on hyvät mahdollisuudet avauskokoonpanoon ja isoon rooliin. Olen iloinen, että nämä kaikki neljä yliopistokautta olin avauskokoonpanon pelaaja. Minulla olisi ollut vaihtoehtona myös mennä kovempiin joukkueisiin, mutta sielä avauksen paikka ei olisi ollut varmaa, Rantanen selventää.
Menneellä kaudella Rantanen oli joukkueensa yksi tärkeimmistä pelaajista ja ylsikin saavutukseen, joka lentopallossa keskitorjujalle on harvinaista herkkua.
⁃ Olin koko joukkueemme toiseksi paras pisteentekijä, Rantanen kertoo.
Tämän lisäksi Rantanen voitti muun muassa joukkueensa torjuntapörssin ylivoimasesti. Rantanen, 190cm, tunnetaankin koko sarjan yhtenä pelätyimpänä torjujana.
Myös koko joukkueen kausi ylsi Rantasen mukaan odotukset.
⁃ Sijoitumme konferenssimme kahdeksan parhaan joukkoon, tarkalleen ottaen kuudenneksi, ja pääsimme loppukaudella järjestettävään konferenssiturnaukseen, josta voittaja pääsee aina NCAA:n lopputurnaukseen saakka. Konferenssiturnaukseen pääseminen oli meillä yhteinen tavoite ja sen saavuttamisessa onnistuminen tuntuu hyvältä. Lisäksi paransimme roimasti viime kaudesta. Emme turhaan asettanut tavoitteeksi konferenssivoittoa tai NCAA:n lopputurnaukseen pääsyä, koska konferenssissamme on Western Kentuckyn joukkue, joka on varmaan 20 viimeistä kautta tuon konferenssin voittanut, ja on koko Yhdysvaltain kovimpia joukkueita. Toki konferenssiturnauksen pudotuspelit ovat kerrasta poikki, joten yllätyksiä voi aina tulla ja tuleekin, Rantanen selventää.
Yliopisto-lentopallo täyttää Yhdysvalloissa parhaillaan 100 000 katsojan stadioneja
Rantasen kotimaassa Suomessa kärkijoukkueiden lentopallo-ottelut liigatasolla vetävät puoleensa tavallisesti parista sadasta tuhanteen katsojaa. Tällaisia yleisömääriä Rantasenkin yliopistojoukkue tavallisesti kotiotteluissaan lehtereille veti.
⁃ Meidän katsojamäärät ovat tosi pieniä jenkkien mittakaavalla. Se johtunee siitä, että meidän koulumme lentopallo ”program” ei ole menestynyt kummemmin, eikä mestaruuksia ole viime vuosina tullut. Äkkiä yleisömäärät nousisivat, jos menestystä tulisi tai olisi aiemmin tullut enempi, Rantanen kertoo.
Yhdysvaltain koko maan parhaat joukkueet sen sijaan vetävät puoleensa sellaisia yleisömääriä, joita ei Suomessa nähdä koskaan, missään lajissa. Rantasen mukaan kärki -ja mestaruusotteluissa yleisömäärä on parhaillaan yli 20 000.
⁃ Pari vuotta sitten täällä tehtiin maailmanennätys. Nebraskan yliopistojoukkue pelasi koulunsa valtavalla jenkkifutisstadionilla ottelunsa, ja siinä yleisömäärä oli yli 93 000, Rantanen täräyttää.
Katseet tulevaan – Rantanen pitää Suomen pääsarjaan palaamista hyvinkin mahdollisena
Yhdysvaltain pääsarjat naisten lentopallossa ovat koko maailman mittarilla kovimpia mahdollisia ammattilaissarjoja. Rantanen pitää sinne pääsemistä hyvin vaikeana – tai ainakin sinne pääseminen vaatisi vielä kokemuksen kerryttämistä ja osaamisen teroittamista Euroopan kovissa sarjoissa.
⁃ Ne ovat tosiaan niin kovia sarjoja, etten ole oikeastaan uskaltanut edes unelmoida sinne pääsystä. Tai okei, voisin unelmoida, mutta ei ole realistista, että esimerkiksi nyt valmistumisen ja collegevuosien jälkeen hyppäisin sinne suoraan. Vain muutamat aivan huiput yliopistosarjasta jatkavat sinne. Minun kohdallani se vaatisi vähintään sen muutaman vuoden jossain Euroopassa kovassa sarjassa ja onnistumisia sielä pohjalle.
Eurooppaan siis vie seuraavaksi Rantasen tie. Senior-Rantanen viimeistelee vielä kevään aikana opintonsa, hyvästelee joukkueensa ja jättää, ainakin toistaiseksi, Yhdysvallat taakseen. Kotimaahansa, Suomeen hänellä on ollut tietysti ikävä. Tutuilla seuduilla Rantanen suunnitteleekin viettävän kesänsä.
⁃ Erityisesti viime viikkoina on tullut sellainen olo, että pääsisipä jo Suomeen. Ainakin kesä tulee varmasti vietettyä ja nautittua Suomen kodissa. Sinne ikävöidessä on tullut pikkuhiljaa jopa ajatus siitä, että pitäisikö sielä viettää kokonainen vuosi ja palata kenties kotimaan pääsarjaan, Rantanen arvuuttelee pilke silmäkulmassaan.
Se on selvää, että Rantasella olisi varmasti kysyntää monessakin Euroopan sarjassa. Suomen pääsarjassa, naisten Mestaruusliigassa, hän olisi taatusti yliopistosarjojen kovettamana hyvä vahvistus mille tahansa suomalaisjoukkueelle. Jo kausilla 20-21 ja 21-22, ennen jenkkeihin lähtöä, nuori Rantanen oli joukkueissaan Mestaruusliigassa avauskokoonpanon pelaajia.
Rantasen mukaan asiat voivat edetä nopeastikin ja lentopallon ystävät kuulevat varmasti kevään ja kesän mittaan hänen tulevasta osoitteestaan lisää.
Kuvat: Michael Oslacky ja Madison Giltner
Tällä hetkellä ei ole kommentteja.Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!