Argentiina, Ranska ja Espanja. Siinä oli allekirjoittaneen selkeä etukäteen ajateltu kärkikolmikko.
Alkulohkovaiheen vedellessä viimeisiään on tarpeen lisätä tähän kolmikkoon yksi maa, jota en etukäteen kirjoittanut mestarikandidaatiksi.
Moni muu kyllä kirjoitti ja kunniaa heille. Mutta omat odotukseni tämä joukkue on tähänastisilla esityksillään ylittänyt roimasti. Tämä maa on Brasilia.
Näiden neljän maan ulkopuolelta en usko tulevan ketään lähellekään mestaruutta. Lähimpänä tätä nelikkoa ovat tällä hetkellä Hollanti ja Norja. Mutta mestaruuteen ei näiden kahden edukseen esiintyneen maan työntö riitä missään nimessä.
Vielä tässä kohtaa ei pysty enkä haluakaan katsoa kaaviota liian pitkälle, todennäköisesti tuo nelikko lopullisessa kärkinelikossa ei tule olemaan kaavion vuoksi mahdollinen. Mutta tuleva maailmanmestari löytyy tästä sakista.
Argentiina on mestarisuosikki numero uno
Oli ennen kisoja ja on edelleenkin. Viimeiset vuoden yhteen hitsaantunut, loistavasti roolitettu ja valmennettu ryhmä. Erinomainen maalivahti, periksiantamaton ja varma puolustus, loistava keskikenttä ja hyökkäyksestä löytyy ratkaisijoita.
Niin ja tietysti Lionel Messi. Juuri 39 vuotta täyttänyt kaikkien aikojen pelaaja dominoi kenttiä edelleen aivan kuten 10 ja 20 vuotta sitten.
Kaveri on päässyt pari vuotta lepäilemään MLS:n puuhastelusarjassa (operoinut siellä maali per peli tahdilla) ja nyt Vuohi on pistänyt nauhat ainakin vielä kertaalleen kireälle.
Jotkut epäilivät missä vireessä Messi tulee ovista, mutta nopeasti nähtiinkin, että maagisuus ei tällä papalla ollut kadonnut tässä ajassa mihinkään. Kisojen paras pelaaja tähän mennessä ja edelleen isojen pelien mies.
Jos Messi vie Argentiinan toiseen peräkkäiseen maailmanmestaruuteen, kruunaan keltään kysymättä Messin kaikkien aikojen urheilijaksi. Ellei hän sitä jo ole.
Pitkälle Argentiina tulee menemään ja todennäköisesti ihan päätyyn saakka jälleen.
Rauhallinen Ranska ja murhaavan tehokas Mbappe
Ranskalla asiat näyttää olevan hyvin. Oikeastaan erinomaisesti. Ja sitä ei pidä pitää itsestäänselvyytenä. Vaikka maalla onkin kisojen nimekkäin ja paperilla paras joukkue.
Ongelma tuleekin siinä. Maailman tämän hetken parhaasta jalkapallomaasta koottu 23 pelaajan ryhmä koostuu sellaisista egoista ja omien seurajoukkueidensa tähdistä, että kipinän ei tarvitse olla suuri, jotta leimahtaa.
Ranskan pukukopissa en ole vieraillut, mutta TV-kuvan välityksellä ryhmästä huokuu rauhallisuus ja tyytyväisyys. Joukkue pelaa niin hyvin yhteen, mitä pitääkin. Se on Ranskalle tärkeintä, jos se mielii mestariksi.
Didier Deschamps on saanut kovimmatkin tähdet osallistumaan tasavertaisesti näihin talkoisiin, jonka määränpää on maailmanmestaruus. Jopa Kylian Mbappe osallistuu pelin jokaiseen osa-alueeseen, joista tärkeimpänä se, että mies hoitaa puolustusvelvoitteensa.
Hyökköyskolmanneksella nähdään epäitsekkäitä ratkaisua ja hienoa yhteispeliä. Ei mitään 1 vastaan 5 pujotteluja ja otsikot silmissä räiskimistä pelipaikan vakiinnuttamisen toivossa. Maailman paras hyökkäys on näyttänyt maailman parhaalta hyökkäykseltä. Ja se tulee viemään Ranskan pitkälle.
Maalivahti, puolustus ja keskikenttä erinomainen. Jos avauksen toppari Dayot Upamecano malttaa pysyä rauhallisena ja puolustuslinjassa, sekä jättää ryntäilyt ja ylipelaamiset vähälle, ei Ranska tule siihenkään osastoon kaatumaan.
Argentiinan jälkeen, tai jopa Argentiinan kanssa vakuuttavin joukkue tähän mennessä. Mitali on varma.
Tervehtyvää Espanjaa ei olla vielä testattu
Argentiinan ja Ranskan kanssa ennen kisoja kolmas ”suosikkini” oli Espanja. Enkä aio heitä tähänasti nähdyn perusteella suosikeistani tiputtaa.
Ensimmäiseen otteluun Kap Verdeä vastaan Espanja lähti erikoisella kokoonpanolla liikkeelle, johtuen siitä, että maan tähtilaiturit Lamine Yamal ja Nico Williams parantelivat vaivojaan.
Nico Williamsin vaiva tosiaan on sen luonteinen, että 100% kunnossa ja kivuitta mies ei ilmeisesti tule näissä kisoissa olemaan, mutta sanotaan suoraan, että jo 80-prosenttinen Nico Williams on parempi vaihtoehto laidalle, kuin vaikka Gavi. Jos mies vaan pystyy pelaamaan edes lähes täysiä ysikymppisiä tulevissa isoissa peleissä.
Espanjan hyökkäyspelaaminen avausmatsissa ilman Yamalia ja Williamsia oli melko ykstoikkosta, eikä laidoilla häärineet Gavi, Ferran Torres ja Fabian Ruiz saaneet tietysti rooleissaan mitään aikaan. Yllätyksellisyys ja dynaamisuus puuttui ja se tuli selväksi, että varsinkin ilman Yamalia ei tämä joukkue menesty.
Tuloksena surkea 0-0 tasapeli, mutta täytyy muistaa, että Kap Verdellä oli kaikki rouva Fortunan loitsut avittamassa tätä tasuria ja 9 kertaa 10:stä uusintaottelusta Espanja veisi nämä vähintään kahdella maalilla.
Saudi-Arabiaa vastaan varsinkin hyökkäyspeli alkoi pitkälti juuri Yamalin ansiosta rullaamaan ensiminuuteista saakka ja Espanja sai ansaitsemansa ja haluamansa suurinumeroisen voiton, 4-0. Hengetön Saudi-Arabia oli heikko ja paperia tässä linkouksessa.
Tänään yöllä Espanja saa ylivoimaisesti kovimman ja nimekkäimmän vastustajan, Uruguayn. Heikot esitykset ensimmäiseen 2 matsiin lyönyt Uruguay on käytännössä pakkovoiton edessä.
Samalla Espanja haluaa voitolla varmistaa lohkovoittonsa. Ettei Kap Verde tule ohi ja valtaa ykköspaikkaa.
Toivottavasti Espanja saa parhaimman aloituksensa jalkeille ja antaa viimeisimmät näytöt pöytään niille, jotka mestaruutta odottavat. Nyt kun vastustaja on ensimmäistä kertaa ennalta edes jonkinlainen. Koska potentiaalia Espanjassa on ihan pirusti.
Portugalin kanssa kisojen paras keskikenttä on aloittanut niin vakuuttavasti, kuin odotettiin. Vaikkakin suht vähän heiltä on mitään tähän mennessä tarvittu. Rodri näyttää olevan kunnossa. Se on tärkeä asia.
Puolustuksella ja Unai Simonilla ei ole ollut hätää. Heitä toki mitataan vasta myöhemmin kunnolla, ja siihen kulminoituu paljon. Jos Espanjan puolustus yltää vähintään vastustajan puolustuksen tasolle joka pelissä, ei heitä välttämättä kaada näissä kisoissa kukaan.
Täyden ysikympin kunnossa olevaan hyökkäyskolmikkoon, Yamaliin, Williamsiin ja Mikel Oyarzabaliin luottoa on ja heistä varmasti löytyy ratkaisu- ja tulivoimaa voittaa kannu Espanjalle.
Tämä yö ja Uruguay-matsi tulevat antamaan hyvää dataa ja lisäinformaatiota siitä, onko Espanjasta mestariksi, mutta neljän sakkiin tämä ryhmä vähintään menee pelkästään tähänasti nähdyn perusteella.
Yllättävän valmis Brasilia
Brasilia oli näiden kisojen mittakaavalla kovassa alkulohkossaan ykkönen. Kolme kypsää esitystä ja 7 pistettä taskuun. Ainoa ”pistemenetys” Marokolle avausmatsissa. Maailmanranking seiskan, Marokon, ei nyt mikään heittopussi pitänytkään Brasilialle olla.
Tuon matsin jälkeen kaksi varmaotteista 3-0 voittoa Haitista ja Skotlannista ja lohkovoitto taskuun. Etukäteen pelkäsin, että Brasilialla voi olla samankaltaisia ongelmia edessään, mitä kaavailin muun muassa Ranskalle. Tähtipelaajia ja egoja kun varsinkin joukkueen hyökkääjistä löytyy läjäpäin.
Mutta Ranskan tavoin sooloilua ei ole ollut nähtävissä ja mitään kitkaa ei näytä brassien välillä olevan. Joukkue pelaa hyvin yhteen ja kaikkiin pelin osa-alueisiin osallistutaan nöyrästi. Tästä tuloksena se, että Brasilia onkin omissakin papereissa nyt top nelosen täyttävä sakki.
Etukäteen kisojen parhaaksi topparipariksi nimetty Marquinhos-Gabriel on ollut sitä. Yksi maailman parhaista veskoista, Alisson, toimii viimeisenä lukkona. Hänkin aloittanut erinomaisesti.
Taitava, mutta sopivan karhea ja työteliäs keskikentän kolmikko on ollut vakuuttava. Etunenässä Bruno Guimaraes, joka on kerännyt 3 maalisyöttöä ja puolustanut sen lisäksi hyvin.
Vinicius on räpännyt ”tehot” 4+1 ja ollut Mbappen ja Messin ohella kisojen paras pelaaja tähän mennessä. Valioliigassa kevään mittaan heräillyt Matheus Cunha on jatkanut siitä mihin jäi, tulosta on tullut, 3 maalia, ja otteet ovat olleet loistavia.
Katseet kääntyy tässä kohtaa Raphinaan ja tarkalleen ottaen hänen takareiteensä. Mies jätti Haitia vastaan kentän avausjaksolla ja takareisivammasta uutisoitiin miehen kärsivän.
Loukkaantumisista paljon muutenkin menneen kauden kärsinyt Raphinha olisi tärkeä viimeinen silaus Brasilian lähes täydelliseen avaus yksitoistaseen. Vaihdosta brasseilta löytyy leveyttä ja tulivoimaa, mutta yksi yhteen korvaavaa pelaajaa ei tälle yhdelle maailman parhaimmalle kuitenkaan löydy.
Mikäli Raphinha nähdään vielä turnauksessa täysissä voimissaan, kuka tietää, mihin saakka tämä joukkue voi mennä. Miksei ihan vaikka päätyyn asti? Heillä on kaikki nyt niin hyvin, kun tässä kohtaa turnausta voi olla ja tälle ryhmälle tuskin löytyy kengittäjää ainakaan oman top neloseni ulkopuolelta.
Ylihuomenna ne jo alkavat, pudotuspelit nimittäin. Sitten aletaan vasta näiden kärkijoukkueiden välillä katsomaan, kuka on kuka. Tähän mennessä kaikki on kuitenkin vielä enemmän tai vähemmän hakuammuntaa ja mutuilua.
Vesi kielellä odotan, mitä tässä turnauksessa tullaan vielä näkemään. Ja varsinkin näiden neljän maan esityksiä isoissa peleissä, kun paineet kasvaa.
Tällä hetkellä ei ole kommentteja.Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!