Valavuori: Kaksi yllätysnimeä nousee Vuoden Urheilija -valinnan kärkikahinoihin, voittaja on silti jo kirkossa kuulutettu

Vuoden Urheilija -valinta 2023 lähestyy ja virallinen valinta tehdään tammikuun Urheilugaalassa. Aivan viime metreillä kärkikahinoihin ollaan saatu kaksi aiemmin suurelle perinneurheilu-yleisölle melko tuntematonta nimeä, muut kärkinimet ovat suomalaisille enemmän kuin tuttuja.

Golfin suomalaistähti Sami Välimäki paukautti jättimäisen kisavoiton ja hankki voitollaan ensimmäisenä suomalaispelaajana pelioikeuden tarunhohtoiselle PGA-kiertueelle, tähän ei pystynyt edes toistaiseksi kaikkien aikojen suomalaisgolfari Mikko Ilonen. PGA on suomen kielellä yhtä kuin NBA, NFL, Mestarin Liiga. Lajissa, jossa on kymmeniä miljoonia aktiivipelaajia, Välimäen suoritus todella hakee vertaistaan.

Ihan vertailun vuoksi pelkästään Pohjoismaissa on moninkertaisesti enemmän golfin huipulle tavoittelevia kuin naisten seiväshypyn huipulle tavoittelevia koko maailmassa. Ja tämä kaikki yhtään Wilma Murron suorituksia vähättelemettä, Murron kohtaama kilpailu ei ole tässä perspektiivissä kovinkaan suurta, mutta samalla Murron taso aivan seinähullussa lajissa on todella kova, siksi Murto onkin listallani näin korkealla.

Rankingissa todella korkealla nousee myös Martti ”Marasonni” Puumalainen, joka otti todella laajalti harrastetun lajin, judon, EM-kultaa aivan muutama päivä sitten. Marasonni teki hurjan tempun ja väänsi itsensä aivan viime sekunneilla jatkoajalle ja voittoon. Marasonnin voittoheitto nousee itselleni vuoden sykähdyttävimmäksi suoritukseksi yhdessä tennismaajoukkueen MM-kisojen eli Davis Cupin TOP-8 joukkoon pääsyn kanssa.

Kansallislajin pesäpallon parista nousee yksi nimi top kymppiin. Uskomattoman uran veivannut Roope Korhonen on kansallispelimme legenda, joka nosti Sotkamon Jymyn jälleen kerran Suomen mestariksi ja tällä kertaa vastoin kaikkia todennäköisyyksiä. Korhonen oli lisäksi vuoden pelaaja, lyöjäkuningas ja pudotuspelien MVP, kaikki tämä 42-vuotiaana. Pesäpallon levinneisyys ei tietenkään ole järin suurta, mutta Suomessa kilpailun taso ja pelaajien urheilullisuus on hurjaa, niin miehissä kuin naisissa. Olenkin todennut, että voitte valita mistä tahansa muusta lajista 5 suomalaisurheilijaa pesiksen parhaita vastaan ja pesiksen parhaat niputtavat kaikkien muiden lajien urheilijat laajoissa testeissä, joissa mitataan nopeutta, voimaa, räjähtävyyttä, kestävyyttä, reaktioita ja muita huippu-urheilussa olennaisia arvoja. Edelleen valitettavan harva ymmärtää pesiksen dna:ta ja sitä mitä kaikkia ominaisuuksia lajin huipulla vaaditaan.

Listaltani löytyy myös jättilajien vakionimet Lukas Hradecky ja Emil Ruusuvuori. Niin kauan kuin Hradecky on maailman pelatuimman pelin yksi parhaista omalla pelipaikallaan, tasan niin kauan Luken nimi löytyy listan top kympistä. Täsmälleen sama koskee Emil Ruusuvuorta, tenniksen TOP-100 on hurjaa kauraa. Yhtä hyvin toki listalla voisi olla nelinpelissä menestyvä ja ensimmäisen Grand Slam -tittelinsä ottanut Harri Heliövaara ja olisikin jos GS-titteli olisi tullut nelinpelissä eikä sekanelinpelissä, jossa omaa pariakaan ei tiedetä ennen kisaa.

Jääkiekkoillijoista top kymppiin yltävät huippukauden NHL:ssä pelannut Mikko Rantanen ja joukkueensa Stanley Cup -finaaliin johdattanut Alexander Barkov. Ja sitten listan top kahteen.

Kalle Rovanperä & Jonne Halttunen voittivat back-to-back rallin maailmanmestaruuden, ei olisi mitenkään väärin valita kaksikkoa vuoden urheiljoiksi. Urheilutoimittajien listauksessa pyörii varmasti Rovanperä yksin, mutta kyseessä on tiimi ja Halttusen nimi kuuluu olennaisena osana listaan. Rovanperä ei olisi voittanut mestaruutta ilman Halttusta. Itse isken kaksikon listauksessani toiseksi, rallin MM-sarjan ultimaattinen kilpailu ei ole enää sillä tasolla, jolla se oli Kankkusen, Mäkisen ja Grönholmin aikoihin, menestysmahdollisuudet ovat vain muutamalla autolla ja merkillä. Jos kaksikko uusii tempu vielä kolmannen kerraan ja ottaa three peatin, laitan heidät instana vuoden urheilijoiksi. Ellei sitten joku suomalainen voita tenniksen kaksinpelin Grand Slamia, ellei joku suomalainen yllä golfin majoreissa top-kolmoseen tai ellei Lauri Markkanen voita NBA-mestaruutta johtavana pelaajana.

Ja sitten päästiin vuoden urheilijaan vuosimallia 2023, hän on Lauri Markkanen ja tämä ei ole edes mielipidekysymys. Jättisuuren lajin koripallon supertähdeksi noussut Markkanen on tehnyt tempun, jota tuskin tullaan yhdeltäkään suomalaiselta näkemään seuraavien kymmenien vuosien aikana, niin epätodennäköistä se on. Markkasen tehot tarunhohtoisessa olivat koko viime kauden aivan absurdilla tasolla, niin kovalla tasolla että siitä seurasi NBA All Star -valinta. Markkasen NBA All Star -valinta on kovin yksittäinen suomalaissuoritus sitten Jari Litmasen Mestarien Liigan maalikuninkuuden ja Ballon d’Or ehdokkuuden jälkeen. Vieläkin muuten vituttaa ettei Litmanen saanut Ballon d’Oria, joka kuului Litmaselle. Litmanen oli melko kiistatta maailman paras jalkapalloilija kahden vuoden ajana.

Kaiken muun lisäksi Markkanen pystyi kannattelemaan Susijengiä MM-kisoissa usein lähes yksin, siitäkin huolimatta että miehen varressa roikkui ja raastoi jatkuvasti 1-3 vastustajan pelaajaa. Markkasen suuruutta lisää alkanut NBA-kausi. Maalitaulu otsassaan pelaava Markkanen on Utah Jazzin merkatuin mies jokaisessa ottelussa, siitäkin huolimatta suomalaisjätti nakuttaa jatkuvasti All Star -tason tehoja. Kaiken muun lisäksi Markkanen suoritti armeijan, vaikka olisi varmasti voinut onkia sieltä vapautuksen kuten moni muu on keksinyt tehdä. Aina ja joka paikassa Suomea esiintuova globaali supertähti Markkanen oli tässäkin isänmaallinen ja hoiti velvollisuutensa pois, silläkin riskillä että tuleva noin 150-200 miljoonan sopimus olisi voinut olla jotenkin uhattuna armeijan vievän ajan vuoksi.

Mikäli Markkasta ei valita vuoden urheilijaksi on kyseessä kaikkien aikojen munaus, jopa suurempi kuin vuoden 1990 valinta, jolloin Päivi Alafrantti voitti yhdellä keihäänheitolla vuoden urheilija -tittelin kukistaen mm. viidennen Stanley Cupinsa voittaneen Jari Kurrin.

Top kymppiin voi toki sijoitella ketä haluaa ja näin moni suomalaistoimittaja tekeekin, onneksi yhä harvemmalla on urheiluymmärrys vielä postilaatikon tasolla kuten menneinä vuosina on ollut. Myös Niskasen sisarukset Iivon & Kertun voi koska tahansa laittaa top kymppiin ja siellä he lähes aina ovatkin olleet. Tänä vuonna he eivät omassa listassani top kympissä ole.

Vuoden Urheilija -ranking 2023

1. Lauri Markkanen
2. Kalle Rovanperä & Jonne Halttunen
3. Martti Puumalainen
4. Sami Välimäki
5. Wilma Murto
6. Roope Korhonen
7. Alexander Barkov
8. Lukas Hradecky
9. Mikko Rantanen
10. Emil Ruusuvuori

Jokerikortti: Jari Saario, mies joka souti Atlantin edestakaisin. Ei nimittäin olisi ollenkaan väärin laittaa Saariota top kymppiin, kyseinen urheilusuoritus hakee vertaistaan koko maailmasta.

[aces-casinos-4 items_number=”3″ external_link=”1″ category=”” items_id=”3507″ game_id=”” order=”DESC” orderby=”rating” title=””]

[aces-casinos-4 items_number=”3″ external_link=”1″ category=”” items_id=”3525,3451,3508″ game_id=”” order=”DESC” orderby=”rating” title=””]