Etenkin omasta mielestään puolueettomille toimittajille tiedoksi: Kun kirjoitan tämän kolumnin case Riikka Purrasta, mietin mitä olisin tehnyt vastaavassa tilanteessa vasemmistoministerin kohdalla. Vain niin pystyin päätymään puolueettomaan kolumniin, koska itse äänestin Perussuomalaisia pitkän Kokoomuksen äänestämisen jälkeen.
En lähtökohtaisesti tuomitse ihmistä historian perusteella, tietenkin jossain menee raja. Pyrin muodostamaan jokaisesta kuvan nykyisyyden perusteella, etenkin sen mukaan miten on pystynyt virheensä myöntämään ja korjaamaan. Lähes jokainen meistä on joskus tehnyt jotain sellaista, jota ei koskaan haluaisi muiden tietoon, ihmisiä tässä kaikki ollaan ja virheitä täynnä. Oma historiani pitää sisällään lukuisia virheitä, jopa rikoksia, joista olen tuomioni saanut. Olen parhaimpani mukaan pyrkinyt olemaan näissäkin avoin ja auki, pyytänyt anteeksi silloin kun anteeksi pyydettävää oikeasti on.
Riikka Purra on kauan aikaa sitten kirjoittanut keskustelupalstoille tekstejä ja termejä, joita hän ei omien sanojensa mukaan enää nykyään allekirjoita. Ymmärrän hyvin ettei allekirjoita. Ymmärrän myös hyvin tämän, kuten Riikka Purra itse sen sanoitti: ”Olin joskus hyvin turhautunut ja toivoton tietyistä Suomessa nähtävistä maahanmuuton lieveilmiöistä, esimerkiksi naisiin kohdistuvasta häirinnästä ja seksuaalirikoksista ja islamin epätasa-arvoisista käytännöistä.”
Kukaan luku- ja laskutaitoinen ei voi näitä ongelmia enää kieltää, ongelmia, joihin ainoastaan Perussuomalaiset ovat uskaltaneet puuttua, ongelmia, joilta lähes kaikki muut ovat sulkeneet silmänsä ja jotka iskeneet päin silmiä ympäri Suomen. Näihin oikeisiin ongelmiin puuttuminen on huomattavasti helpompaa tänään ja huomenna, jos myös itse ymmärtää tehneensä jossain kohtaa täysin väärin. Oli sitten kyseessä eilinen tai 15 vuoden takaiset tapahtumat. En usko, että meistä kukaan pitää todella menneiden asioiden kaivelusta, mutta sellaisessa maailmassa me nyt elämme ja sen kanssa tulee oppia elämään.
Seuraavassa asiassa olen Purran kanssa täysin eri linjoilla. Purra kirjoitti näin.
”Minulle ei tulisi mieleenikään alkaa irtisanoutua tai pahoitella tekemisiäni ja sanomisiani vuosien ja vuosikymmenten takaa.”
Jos olisit komiikkaa tehnyt Pirkka-Pekka Petelius, ymmärtäisin sanomasi täysin. Mutta kun et ole, olet ministeri. Kyllä sinun pitäisi irtisanoutua ja pahoitella asioita, jotka ovat olleet selkeästi rasistisia ja loukkaavia. Niin yksinkertaista se on. En nyt ala tässä sen enempää erittelemään termejä ja sanoja, jokainen löytää ne varmasti itse. Kirjoitukset olivat yksiselitteisen rasistisia ja loukkaavia, siitä ei nyt pääsy yli eikä ympäri.
Yksi parhaista twiiteistä aiheeseen liittyen tuli rikosoikeuden professorilta Kimmo Nuotiolta. Se meni näin.
”Rasistiset näkemykset, joihin on liittynyt ainakin jonkinasteista väkivallalla fantasiointia, eivät ole leikin asia, vaikka kyse olisi vanhoista asioista. Kun kyse on ministeristä, asia on sitäkin tärkeämpi. Kyse on arvoista, periaatteesta, ihan oikeusvaltion ytimestä.”
Olen itsekin sivunnut oikeasti rasistisia aiheita useasti. Koko ikäni monikulttuurisessa ympäristössä työskenneellä uskallan väittää erottavani mikä on rasismia ja mikä ei. Jos en ole jostain syystä asiasta varma, konsultoin viisaampiani, kuten vaikkapa pitkäaikaista Suomen koripallomaajoukkueen, Susijengin, kapteenia Shawn Huffia, joka todella tietää tästä aiheesta paljon enemmän kuin minä. Vuonna 2021 twiittasin näin.
”Blokkisormeni heilahtaa melko harvoin ja erimielisten kautta oppii itsekin ymmärtämään maailmaa paremmin. Rasismi ja N-sana ovat sellaista paskaa, että niistä heilahtaa blokki välittömästi.”
Jos ja kun olet joskus tehnyt jotain idioottimaista ja se tulee esiin, pyydä anteeksi, etenkin jos olet ministeri. Jos juot liikaa alkoholia ja hoipertelet miten sattuu, myönnä se. Sano että vedit perseet, älä syytä aurinkoa. Älkää aina selitelkö, sanokaa vaan miten asiat on, myöntäkää virheet ja pyytäkää anteeksi. Saatatte nimittäin yllättyä, ihmiset osaavat antaa anteeksi kun anteeksi pyydetään, sen sijaan selittelijöitä ei arvosta kukaan.
Kaikki tämä sanoneena minulla on Riikka Purralle, jota todella monilta osin arvostan, yksi pyyntö: Pyydä anteeksi. Älä anna menneisyyden yliampumisen ja oikeasti rasististen termien käyttämisen pilata sitä kaikkea hyvää, jota olet ansiokkaalla työlläsi tehnyt ja jota haluat yhä paremman ja turvallisemman Suomen eteen edelleen jokainen päivä tehdä. Anteeksipyyntö ei vie pohjaa siltä todella arvokkaalta työltä, jota olet Suomen eteen uskaltanut tehdä, päinvastoin, se vahvistaa asemaasi tehdä yhä parempaa politiikkaa ensisijaisesti meidän suomalaisten asioita edistäen.
[aces-casinos-4 items_number=”3″ external_link=”1″ category=”” items_id=”2140,2029,1818″ game_id=”” order=”DESC” orderby=”rating” title=””]
