Jos ammattisi on toimittaa urheilua ja et saa koko NBA:n tehokkainta hyökkäyspelaajaa Suomen kolmen parhaimman urheilijan joukkoon, olet ammatissasi erittäin huono, jopa luokaton. Jos olisin työnantajasi, työhuoneesi lukot olisi jo vaihdettu. Et siis saanut kolmen kärkeen Lauri Markkasta, joka on koko maailman tehokkain hyökkääjä lajissa, jota pelaa arviolta 450 miljoonaa ihmistä. Toinen vaihtoehto on ettet ole edes urheilutoimittaja, mutta jostain kumman syystä sinulle on joku joskus antanut urheilutoimittajan pahvilapun tanhulavalompakkoosi ja pääset sen turvin äänestämään Vuoden Urheilijaa.
Osa teistä urheilutoimittajista ei muuten saanut Markkasta edes Suomen kymmenen parhaan urheilijan joukkoon. Siis te ette näemmä tiedä mistään työhönne liittyvästä yhtään mitään, tuskin kyllä paljon muustakaan. Toivottavasti työantajanne on ostanut teille tarralenkkarit vähentääkseen mutkikkaista kengännauhoista johtuvia aamumyöhästelyjä. Samalla kun nämä mistään mitään tietämättömät kyläluudat häpäisevät modernia ammattilaisurheilua, samalla he häpäisevät yhä laadukkaampaa nuoren polven urheilutoimittajakuntaa, joka ymmärtää urheilun mittasuhteita.
Kabineteissa on jo pitkään käyty vääntöä tuleeko Toholammen Touhun kahden osallistujan (veljenpoikia) keihäskisasta vuoden ainoan juttunsa kirjoittaneen urheilutoimittajan päästää enää valitsemaan arvokkaaksi nousseen Urheilugaalan Vuoden Urheilija -palkintoa. Jostain syystä vuosi toisensa jälkeen on päädytty antamaan lisäaikaa. Yksi merkittävä syy on Urheilutoimittajien omistama Vuoden Urheilija -brändi.
Viimeistään tämä vuosi antoi tähän lopullisen vastauksen, amatöörien pelleilyn keskellä ammattilaiskenttää on loputtava välittömästi. Urheilutoimittajat voivat jatkossakin äänestää oman Vuoden Urheilija -valintansa, mutta viimeistään nyt Urheilugaalan olisi hyvä tehdä pesäeroa kyläkeijoihin ja järjestää itse vuoden paras suomalainen urheilija -äänestys: Osa äänistä tulisi erikseen valitulta asiantuntijaraadilta ja osa yleisöltä eli maksavilta katsojilta, faneilta. Nykyisellään Vuoden Urheilija -valinta häpäisee huippu-urheilun ja urheilijat.
Tätä kirjoittaessa Lauri Markkanen muuten johtaa koko NBA:n hyökkästilastoa 41 pelaamansa pelin jälkeen, tilasto alla. Peleistä 90% on pelattu vuoden 2022 puolella, jos nyt joku mietti jo vuotta 2023. Lauri oli toki myös EM-kisojen 2022 kenties dominoivin pelaaja lajissa, jossa kilpailun taso ja ammattilaisten määrä on täysin eri sfääreissä vs. yleisurheilu. Jos et saa Markkasta näillä meriiteillä Suomen kolmen parhaan urheilijan joukkoon et paljoakaan urheilun mittasuhteista mitään ymmärrä, puhumattakaan että jätät kokonaan Markkasen nimen ulos listoiltasi.
Tämä ei ole mitään pois upeilta EM-kisavoittajilta kuten Wilma Murto ja Topi Raitanen, samalla muistaen että kyse oli EM-kisoista, ei MM-kisoista tai olympialaisista.
