Voi voi. Ja vielä kerran voi. Urheilutoimittajain liiton puheenjohtaja Kari Linna veti porot nokkaan, kun modernin ammattilaisurheilun ymmärtävät kehtasivat arvostella liiton jäsenten Vuoden Urheilija -valintaa. Linna kutsui arvostelijoita ”mesoaviksi somejulkkiksiksi” Helsingin Sanomien artikkelissa.
Voin 100% varmuudella todeta, että biittaan globaalin ammattilaisurheilun eri lajien mittasuhteiden ymmärtämisessä 90% tämän toimittajaliiton jäsenistä, joita urheilun ammattilaisiksi tässä kutsutaan. Äänestystulos osoitti jälleen kerran, että iso osa urheilutoimittajista elää menneessä ajassa.
Voin 100% varmuudella todeta, että alle puolet urheilutoimittajien liiton jäsenistä osaa nimetä edes puolia NBA-, Mestarien Liiga -, tai NHL-joukkueita, tenniksen tai golfin maailmanrankingeista puhumattakaan. Siis niitä lajeja, jotka maailman ammattilaisurheilun kovinta kilpailua pyörittävät ja lajeja, joissa menestyminen on ylivoimaisesti epätodennäköisintä sekä vaikeinta. Joten hyvät kompetenssivajeesta kärsivät urheilutoimittajat, lukekaa edes seuraava niin saatatte oppia jotain ja osaatte kääntää kellot oikeaan aikaan.
[aces-casinos-4 items_number=”3″ external_link=”1″ category=”” items_id=”1638,673″ game_id=”” order=”DESC” orderby=”rating” title=””]
Leijonat kilpailivat kakkoskategoriassa
Urheilutoimittajien liiton jäsenet eivät ymmärtäneet edes Suomen ykköslajin jääkiekon mittasuhteita. Valtteri Filppula (jota suuresti arvostan) sai 7 kpl ykkössijoja Vuoden Urheilija -äänestyksessä, kun samaan aikaan maailman parhaiden kanssa pelaavat superpelaajat ja Stanley Cup -voittajat Mikko Rantanen ja Artturi Lehkonen saivat yhteensä 6kpl ykkössijoja.
Ja edelleen kaikki kunnia Leijonien olympia ja MM-voitoille, kakkoskategorian kisat eivät olleet Leijonien vika ja voitto on aina voitto. Mutta ne molemmat voitot tulivat futistermein Eurooppa Liigassa maailman toiseksi parhaiden kanssa, kun samaan aikaan maailman parhaat pelasivat maailman kovinta sarjaa eli Mestarien Liigaa nimeltä NHL. Kun edes tätä eivät toimittajat ymmärrä on hyvin vaikeaa puhua urheilun ammattilaisista. Toki jos haluaa väittää että Eurooppa Liigan voittanut Eintracht Frankfurt on parempi kuin Mestarien Liigan voittanut Real Madrid, siitä vaan. Todiste joukkueiden hurjasta tasoerosta nähtiin Super Liigan finaalissa Helsingin olympiastadionilla 2022, kun Real Madrid pyöritti saksalaisia kuin pässiä narussa. Toki epäilen, että suuri osa urheilutoimittajista oli samaan aikaan lamput silmillä iltarasteilla tai munat jäässä hiihtämässä.
Mitä Filppulaan tulee, Esikuva-palkinto olisi ollut vähintääkin osuva kaikin tavoin esimerkilliselle ja todella menestyneelle kaverille, joka voitti Stanley Cupin jo vuonna 2008.
Enkä nyt tässä kolumnissa edes jaksa lähteä Vuoden Urheilija 2023 -äänestykseen, koska se on aivan turhaa. Vuoden Urheilija 2023 on jo valittu, hän on NBA ALL STAR -avausviisikon pelaaja Lauri Markkanen. Ellei sitten joku golfareista sijoitu Major-turnauksessa TOP-3 tai Emil Ruusuvuori etene tenniksen Grand Slam -finaaliin.
Lopuksi on myös syytä todeta, että onneksi Suomeen on noussut uutta modernia urheilutoimittajaa, jotka ovat kasvaneet uuden ajan ammattilaisurheilun parissa ja moni heistä ymmärtää urheilun globaaleja mittasuhteita todella hyvin. Ilahduttavaa on ollut huomata myös yhä useamman toimittajan monilajisuus, moni toimittaja pystyy puhumaan jo useammasta kuin yhdestä lajista suhteellisen järkeviä.
