Valavuori: Yhdyskuntapalveluun mars!

Aloitin toisen yhdyskuntapalvelukseni hetki sitten. Palvelus on seurausta saamistani talousrikostuomioista, joissa yksi kokonaisuus jaettiin kahteen ja sen seurauksena myös tuomioita tuli kaksi.

Edellisen palvelukseni suoritin Tampereen KRIS-järjestössä, jossa autetaan päihde- ja rikostaustaisia kiinnittymään takaisin yhteiskuntaan. Myös tällä kertaa palveluspaikaksi määräytyi järjestö, jossa autetaan päihde- ja vankilakierteessä olevia ihmisiä takaisin yhteiskuntaan, toimintapaikkana toimii Redis. Redis on päihteetön kohtaamispaikka, joka ohjaa päihderiippuvuudesta ja vankilakierteestä toipuvia ihmisiä elämässään eteenpäin.

Kuten jo edellisellä kerralla totesin, olen varsin onnellinen että pääsin suorittamaan rangaistustani tämän kaltaiseen paikkaan. Pääsen päivittäin keskustelemaan rikos- ja päihdekierteessä olevien henkilöiden kanssa, kuulemaan heitä, liikkumaan heidän kanssaan ja vaihtamaan ajatuksia siitä miten elämän saisi raiteilleen. Samoin pääsen keskustelemaan paikan vetäjien kanssa ja saan jatkuvasti eteeni aika tyrmääviä lukuja. Tilanne on monilta osin täysin kestämätön, huumeongelmat ovat räjähtäneet, vankilapaikkoja ei ole tarpeeksi, Rikosseuraamuslaitos tarvitsisi 500 uutta työpaikkaa ja 850 uutta vankilapaikkaa, jotta myös henkilökunnan työolosuhteet sekä -turvallisuus olisivat mallillaan. Lisäksi vankilasta vapautuvien yhteiskunnan pariin saattamisesta vastaavat RETS:in (johon Redis kuuluu) kaltaiset järjestöt, joiden budjetit ovat täysin minimaalisia ja jatkuvan leikkurin alla. Koko systeemi on pahasti rikki ja tulee kohta silmille oikein huolella.

Ymmärrän hyvin, että talouskurimuksessa (useankin hallituksen syystä) elävä Suomi joutuu jatkuvasti leikkaamaan kun rahaa ei ole, yhteiskunnan kaikista kuluista vastaavat yrittäjät on verotettu kasvukyvyttömiksi, köyhän ja pienen kansan rahoja on survottu kehitysmaat täyteen, yhä useampi osaaja ja yrittäjä on muuttanut pois, työllistämisen hinta on järjetön ja suomalaisten varallisuus alkaa muistuttaa lähinnä entistä itäblokkia. Suomi on tullut hyvin kauaksi siitä entisestä hyvinvointivaltiosta, jossa saimme kasvaa ja tämä on seurausta vain ja ainoastaan päättäjiemme typeristä ja täysin näköalattomista päätöksistä. Nyt Suomi on se, joka on avun tarpeessa.

Kirjoittelen yhdyskuntapalveluksestani jatkossa enemmän ja pyrin avaamaan tilannetta sen minkä osaan, toivottavasti pystyn myös esittämään joitakin ratkaisumalleja suoraan päättäjillemme tämän tikittävän aikapommin purkamiseksi.