Valtteri Bottaksen tapaus kyseenalaistaa Suomen urheilujournalismin tasoa

Rallikuski Kalle Rovanperä on mukana ehdokaslistalla Suomen vuoden urheilijaksi 2024.

Valtteri Bottas ei ole. Suomalaisten urheilutoimittajien mielestä ei riitä, että on mukana autourheilun kovimmassa sarjassa Formula ykkösissä, jossa on vain 20 tallipaikkaa.

Rovanperä ajoi 2024 vain puolikkaan MM-sarjan. Hän ajoi seitsemän MM-rallia, joista voitti neljä.

Ihan hyvä saavutus. Mutta Rovanperä luovutti ennen kauden alkua ja antoi muiden voittaa. Kalle näytti urheilulle myös takapuolta.

Ja muistettakoon, että rallin MM-sarjassa on mukana vain kaksi tehdastallia. Käytännössä neljä kuljettajaa oli taistelemassa maailmanmestaruudesta.

Suomessa ralli saa valtavasti julkisuutta, mutta kansainvälisesti kyse on marginaalilajista. Suomalaista mediaa lukemalla tällaista kuvaa ei asioista saa.

Formula ykköset on vastaavasti maailman seuratuimpia urheilusarjoja. Jo sinne pääsy on erittäin vaikeaa.

Bottas on ajanut F1:ssä komean uran. Hän on voittanut kymmenen osakilpailua ja oli auttamassa Mercedestä viiteen merkkimestaruuteen 2017-21.

Tällä kaudella Bottas ajoi kehnolla Sauber-autolla. Sillä ei ollut mahdollisuuksia menestyä.

Mediaa lukemalla Bottaksesta on saanut kuvan ”jonkinlaisena luuserina”. Suomalaisen urheilujournalismin taso näyttääkin menneen 43 vuotta taaksepäin.

Keke Rosbergia haukuttiin urakalla 1981, kun hän ajoi surkealla Fittipaldi-autolla pettymyksestä toiseen. Ammattitaidottomat suomalaiset urheilutoimittajat eivät hahmottaneet kokonaiskuvaa.

Ei ole ihme, että Keke suhtautui suomalaiseen urheilujournalismiin hyvin nuivasti, vaikka häntä 1982 maailmanmestaruudestaan kehuttiin.